Kirpakkaa kuntoilua

Kirpakkaa kuntoilua

Ilmassa on mukavaa kirpakkaa talven aavistelua. En kuitenkaan ihan tuotapikaa usko lumen tuloon, sillä sääkartat ovat nykyään mullin mallin. Mutta voin taata, että kyllä luntakin vielä näemme tässä kaupungissa. Ja ihan riittämiin katutöitä ajatellen.

Pikku kirpakassa on hyvä avata taas salin ovi, sillä hoitotoimenpiteet ovat antaneet kivuttomia päiviä. Uskallan ottaa riskin ja startata taas eteenpäin. On hyvä saada ensin hikeä pintaan, johon tuntuu riittävän osaltani vain 10 minuuttia polkemista. Kaverini vieressä juoksee lujaa puolta pitemmän ajan ja hengittää senkin jälkeen ihan normaalisti. Mutta vertailemaan en aio sortua tänäänkään. Minulla on oma temponi ja kuuntelen omaa kehoani.

Salissa on tällä kertaa monta ihmistä ja se antaa myös ideoita itselleni. Huomaan jonkun tekevän hyviä venytysliikkeitä apuvälineitä käyttäen. Eipä ole tullut mieleenikään käyttää tuota putkiloa tuolla tavalla. En ole vielä oivaltanut salin erilaisten välineiden käyttötapoja ja siksi jonkun toisen antama malli tekee hyvää.

Toinen puolestaan tutkii jokaisen laitteen toimintaohjeita eli aloittelee. Tuntuu hyvältä ajatella, että uusia ihmisiä on löytänyt tiensä tähän saliin. Tämän mukava koko ja asianmukaiset, sopivasti omaa ikäryhmääni ajatellen selkeän yksinkertaiset laitteet ovat jokaisen hallittavissa. Kaikinpuolinen siisteyskin pistää joka kerta silmään. Saati sitten keskeinen sijainti ja hyvät parkkeerauspaikat vieressä.

Samalla, kun teen uusia oivalluksia välineiden suhteen, osaan myös rajata sivuun sellaiset laitteet, jotka eivät yksinkertaisesti sovi minulle. Ihaillen seuraan sivusta miestä, joka vetää vatsaliikkeitä ylös ja alas ilman minkäänlaista ahdistusta. Itseäni pelkkä katseleminenkin ahdistaa. Mutta mitäpä minä tiedän miehen peruskunnosta ja sitkeydestä. Emme voi tietää, mistä tulemme, kenellä takanaan mikäkin rajoitus, leikkaus, vamma. Miten sitkeästi hän on treenannut, että tänään jaksaa ja pystyy tällaiseen suoritukseen.

Jokainen saamme ottaa tänään irti kaiken sen, mikä on hyväksi omassa tilanteessamme. Pääasia, ettei luovuta ja osaa olla itselleen sekä tiukka, että armollinen. Minä selvisin tänään, kroppakin hurraa!

Maija Nyman